Eero Santala
kuntavaaliehdokas
Nurmijärvi, Klaukkala
aluevaaliehdokas
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
- Työ: Palvelupäällikkö ja asiantuntija laboratorio-ohjelmistoalalla
- Koulutus: Filosofian tohtori, materiaalikemisti
- Perhe: vaimo, 3 täysi-ikäistä lasta ja koira
- Harrastukset: lauluyhtyelaulaminen, juokseminen ja suunnistus
- Nykyiset kunta- ja aluehallinnon luottamustoimet: varakunnanvaltuutettu, Elinvoimalautakunnan jäsen, Nurmijärven maankäytön tavoiteohjelman valmistelun poliittisen työryhmän jäsen
- Minulle tärkeää: kunnan elinvoimaisuus, toimiva lähipalvelut, pidetään huolta jo rakennetusta palveluverkosta, lasten ja nuorten hyvinvointi terveessä ympäristössä, ketään ei jätetä ja kaikille tulisi suoda mahdollisuus löytää paikkansa yhteiskunnassa
Siltoja rakentaen, yhdessä
1. Kerro itsestäsi ja kotipaikastasi Nurmijärvellä?
Olen 47-vuotias perheellinen, vuodesta 2010 lähtien asunut Klaukkalan Pajamäessä. Perheeseeni kuuluvat vaimo, kolme pääosin jo kotoa pois muuttanutta täysi-ikäistä lasta sekä koira.
Monet minut tuntevat pitää minua äärimmäisen yhteistyökykyisenä, joka onkin yksi tärkeimmistä piirteistäni päätöksiä yhdessä muiden kanssa tehdessä.
Mottoni onkin: “Siltoja rakentaen, yhdessä.”
2. Mikä on koulutustaustasi, ja mitä teet työksesi?
Koulutukseltani olen filosofian tohtori epäorgaanisen materiaalikemian alalta ja työskentelen tällä hetkellä palvelupäällikkönä laboratorioiden tiedonhallintajärjestelmiä tuottavassa ohjelmistotalossa Espoon Otaniemessä.
3. Miten vietät vapaa-aikaasi?
Pidän liikkumisesta luonnossa ja vapaa-aika kuluukin usein juoksun ja suunnistuksen parissa pitkin Nurmijärven ja naapurikuntien polkuja ja metsiä. Liikunnan lisäksi minulle tärkeää on myös musiikki, erityisesti a cappella -musiikki, niiden sovittaminen ja esittäminen. Laulan lauluyhtye Vacappellassa ja se onkin minulle tärkeä vastapaino työn aiheuttamalle rasitukselle.
4. Millainen tausta sinulla on poliittisessa toiminnassa ja SDP:ssä?
Olen viimeisen 20 vuoden aikana toiminut useamman eri yhdistyksen hallituksissa puheenjohtajina sekä muissa rooleissa. Mielenkiinto yhteisten asioiden hoitoon on kasvanut matkalla ja siksi 2017 tuntuikin luontevalta lähteä mukaan, kun minua ensimmäistä kertaa pyydettiin ehdokkaaksi kuntavaaleissa.
Nyt päättyvä valtuustokausi on minulle toinen ja toimin tällä hetkellä SDP-ryhmän toisena varavaltuutettuna sekä elinvoimalautakunnan jäsenenä. Syksyllä 2024 tulin lisäksi valituksi maankäytön tavoiteohjelman (MATA) valmistelun poliittiseen ohjausryhmään.
Kunnallisten luottamustehtävien ohella toimin tällä hetkellä lisäksi puheenjohtajana Nurmijärven sosialidemokraattien kunnallisjärjestössä sekä SDP Nurmijärven (ent. Klaukkalan Demarit ry) hallituksessa taloudenhoitajana.
5. Miten näet ja koet nykyisen asuinpaikkasi/ asuinkuntasi?
“Nurmijärvellä on hyvä elää ja olla” -slogan pitää paikkansa. Pääosin kunnassa asiat ovat hyvin ja täältä moni löytää kodin pidemmäksi aikaa, kun kaunis ja puhdas luonto ovat lähellä. Nurmijärven voima on sen erilaiset taajamat sekä kylät miljöineen. Löytyy kaupunkimaista asutusta, mutta myös maaseutua ja monimuotoista luontoa, metsiä, jokia, koskia, soita ja järviä, kaikki ehdottomia myyntivaltteja matkailun lisäämiseksi Nurmijärvellä.
Kunnan talous ei kuitenkaan ole ruusuinen, sitä kurittaa vahvasti menneet vuodet ja enenevässä määrin huonokuntoisiksi todetut koulut ja päiväkodit. Aikoinaan rakennuksia tehdessä on tehty mm. säästösyistä tai silloisista rakennusmääräyksistä johtuen rakennusratkaisuja, joiden jälkiä nyt saadaan isolla rahalla paikata.
Tulevien vuosien investoinnit eivät taloutta auta, mutta lakisääteisistä palveluista kunnan on huolehdittava. Koulu ja päiväkoti-investointeja ei tule nähdä pelkkänä kulueränä, ne ovat sijoitus tulevaisuuteen, sijoitus tuleviin nuoriin ja lapsiin. Pitkällä aikavälillä investoinnit maksavat itsensä takaisin, kunhan investoinneista pidetään riittävää huolta.
6. Mitä asioita haluaisit itse kunnassamme edistää / kehittää, mitkä ovat tavoitteesi
kunnallispolitiikassa?
Nyt 2025 vaaleihin olen lähtenyt jälleen ehdolle, koska näen että kehitettävää Nurmijärvellä edelleen on. Kunnan tärkeimmät tehtävät ympäristöstä huolehtimisen rinnalla ovat lakisääteisten sivistystoimen sekä kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtimisen järjestäminen.
Ensiksi, kunnan tulee pitää huolta palveluverkostaan. Koulujen ja päiväkotien tilojen tulee olla terveellisiä ympäristöjä niin käyttäjille kuin työntekijöillekin. Palkataan vaikka se oma rakennustarkastaja rakennustöiden ajaksi, jotta kunnan ja kuntalaisten etu voidaan näissä investoinneissa varmistaa.
Toiseksi, minulle on tärkeää myös edullisen ja kaikenikäisiä koskettavan liikunnan mahdollistaminen kunnan alueella. Kustannuksia on saatava alaspäin ja esim. paikallisia toimijoita on tuettava entistä enemmän, sillä heidän järjestämä toiminta edistää kuntalaisten hyvinvointia ja samalla vähentää myös terveydenhuollon tarvetta ja kuluja, selkeä win-win -tilanne.
Nämä kaksi, urheilu/liikunta sekä koulutus yhdessä toimivat yhtenä lasten ja nuorten tehokkaimpana syrjäytymisen ehkäisijänä. Mutta samaan aikaan myös etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan tulee panostaa, jotta yksikään nuori ei jää kelkasta.
Kyläkouluja en halua lakkauttaa, niiden toimintakykyisenä pitämiseksi riittäisi, että esim. oppilaaksiottoalueita ei määrätietoisesti muutettaisi kyläkoulujen kustannuksella niin, että koulu käy kannattamattomaksi. Toivottavasti uusi 1.1.2025 voimaan tuleva Maankäyttö ja rakennuslaki -uudistus auttaa tässä, mutta mikään pikalääke sekään ei tule tilanteeseen olemaan.
Kunnan lukio-ratkaisuun on saatava myös vihdoin sinetti. Lukio-ratkaisu päätettiin jo kertaalleen valtuustokauden 2017-2021 lopussa. Lukio tulee Kirkonkylälle, mutta edelleen nyt 2024 sitä puidaan ja mitään valmista ratkaisua ei edelleenkään ole. Molempien, sekä päätöksenteon, että toteutuksen on oltava johdonmukaista ja määrätietoista.
Viimeiseksi toivon kunnan yleisen elinvoiman lisäämiseksi, että nyt kunnassa valmisteltava maankäytön tavoiteohjelma (MATA) nopeuttaa ja avartaa rakentamisen mahdollisuuksia yhdessä 1.1.2025 voimaan tulevan Maankäyttö ja rakennuslaki -uudistuksen kanssa. Tämän lisäksi toivon että uusi laki jättää jatkossa vähemmän tulkinnan varaa, joita aiempi lainsäädäntö on lisännyt runsaasti viime aikojen päätöksissä, ja päätöksenteosta on näin tullut vähemmän linjakasta. Tähän asti kunnan kaavoitus ja lupamenettelyt ovat olleet varsin raskaita ja hitaita prosesseja. Uudella lailla saataisiin harvempaan asuttuja maaseutualueita pidettyä asuttuna ja siten saataisiin mahdollisesti pidettyä ne pienemmätkin koulut elinvoimaisina. Mutta, rakentamismahdollisuuksien väljennyttyäkin tulisi varsinainen kunnan kasvu kuitenkin pääasiassa syntyä ja ohjata jo rakennetuille taajama-alueille, jolloin jo rakennettu infra tulee parhaiten hyödynnetyksi.
7. Miten näet ja koet Keski-Uudenmaan hyvinvointialueemme (Keusote): Mikä on mielestäsi hyvin ja missä olisi parannettavaa?
Nykyistä Keski-Uudenmaan hyvinvointialuetta edeltänyt kuntayhtymä teki hyvää pohjatyötä nykyistä hyvinvointialuetta perustettaessa. Monessa asiassa Keusote-kuntayhtymä oli jo askeleen edellä moniin muihin hyvinvointialueisiin nähden. Pääasiassa palvelu on hyvää ja saatuun palveluun ollaan tyytyväisiä, kun hoitoa tarvitseva vain ensin pääsee hoidon pariin.
Haasteena hyvinvointialueilla on kuitenkin alaa yleisesti vaivaava henkilöstöpula, joka yhdessä väestön ikääntymisen ja väestörakenteen muutosten vuoksi aiheuttaa ongelmia palveluiden saatavuuteen ja laatuun.
Henkilöstöpula tulisi osin ratkaista tekemällä merkittäviä panostuksia työilmapiirin ja työolosuhteiden parantamiseen. Ilman näitä toimenpiteitä henkilöstöä on vaikea saada sitoutettua, jolloin pito- ja vetovoima on huono. Työilmapiirin ja olosuhteiden lisäksi yksi tärkeä seikka on riittävä palkkataso. Tällä hetkellä Keusote on hyvinvointialueiden palkkajohtaja eli palkat on harmonisoitu heti ensimmäisenä toimintavuotena ylimpiin maksettuihin henkilöstön palkkatasoihin.
Keusoten rahoitus on todella tiukassa, ja tulevina vuosina on katettava merkittävä alijäämä. Alijäämän paikkaaminen onkin varmasti tulevan kauden suurin haaste aluevaltuustolle. Ei ole helppo rasti taistella henkilöstön pito- ja vetovoimasta ja palvelujen saatavuudesta, kun samanaikaisesti pitää tehdä mittavat säästötoimet alijäämän kattamiseksi.