Tuuli Sandelin
Kuntavaaliehdokas 2025
Nurmijärvi, Rajamäki
Aluevaaliehdokas 2025
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
- Työ: Toimin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sairaalapalveluiden hoitokoordinaattorina.
- Koulutus: Sairaanhoitaja AMK
- Perhe: Poika ja kissa
- Harrastukset: Voimaharjoittelu, ulkoilu
- Minulle tärkeää: Oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja kestävä yhteisten varojen käyttö tulevaisuutta rakennettaessa.
1. Kerro itsestäsi ja kotipaikastasi Nurmijärvellä?
Suurimman osan lapsuudestani ja teini-iästäni olen asustellut Rajamäellä ja käväissyt välillä 23 vuoden ajan Helsingissä, josta muutin poikani kanssa takaisin Rajamäkeen vuonna 2018. Rajamäki on erittäin mukava ja turvallinen paikka elää lasten kanssa Helsinkiin verrattuna. Lisäksi kaikki tarvittava on lähellä, vaikka monia palveluita kaipaisinkin lisää.
2. Mikä on koulutustaustasi, ja mitä teet työksesi?
Olen sairaanhoitaja ja toiminut jo useamman vuoden ajan sairaalan hoitokoordinaattorina Espoossa ja nyt Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Työni on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapinnassa ja sen ansiosta minulla on hyvä näkymä sairaalamaailmaan HUS:ssa ja hyvinvointialueilla. Tätä asiantuntemusta haluan hyödyntää myös päätöksenteossa, sillä huomaan, että usein päättäjät ovat hyvin kaukana siitä todellisuudesta, josta päätöksiä tekevät. Olen tätä ennen työskennellyt sairaanhoitajana myös kotisairaalassa, kotiutustiimissä ja kotihoidossa.
3. Miten vietät vapaa-aikaasi?
Vapaa-aikaani vietän pitkälti läheisten seurassa tai uimahallin kuntosalilla itseäni vahvemmaksi kehittäen. Itsensä kehittäminen, sekä henkinen että fyysinen, ovat aina kiinnostaneet minua ja sitä olen harrastanut erilaisten valmennusten kautta sekä itse opiskelemalla. Tällä hetkellä pinnalla on enemmän kehollinen kehittäminen.
4. Millainen tausta sinulla on poliittisessa toiminnassa ja SDP:ssä?
En ole aikaisemmin ollut itse politiikassa mukana, mutta olen jokusen vuosikymmenen seurannut äitini toimintaa erilaisissa luottamustoimissa kunnallispolitiikassa ja nykyisin aluepolitiikassa. Nyt koen, että haluan itse osallistua vaikuttamiseen ja opetella tarkemmin, miten poliittinen päätöksentekojärjestelmämme toimii. Etenkin soteasioita olen seurannut useamman vuoden hyvin tiiviisti.
5. Miten näet ja koet nykyisen asuinpaikkasi/ asuinkuntasi?
Nurmijärvi on turvallinen ja elinvoimainen paikka elää ja asua, ja lisäksi se tarjoaa hyvän kasvuympäristön lapsille. Täällä on kaunis luonto ja hyvät mahdollisuudet harrastamiseen ja liikkumiseen ulkona. Pääkaupunkiseutukin on aivan riittävän lähellä.
6. Mitä asioita haluaisit itse kunnassamme edistää/ kehittää, mitkä ovat tavoitteesi
kunnallispolitiikassa?
Koulut ja päiväkodit ovatkin olleet Nurmijärvellä viime vuosina paljon tapetilla ja hyvä niin, sillä lapsista ja nuorista on syytä pitää huolta, kun tulevaisuutta ajatellaan pidemmälle. Lapsiperheiden palvelut ovat tärkeitä kasvavalle kunnalle. Esimerkiksi yhdenvertaiset varhaiskasvatuspalvelut eivät tällä hetkellä toteudu koko kunnan alueella. Vuorotyötä tekevän yksinhuoltajan on melko mahdotonta saada arkeaan järjestymään vaikkapa Rajamäellä asuessaan, ympärivuorokautisen vuorohoidon ollessa toisella puolen kuntaa. Tämä vaikuttaa asuin- ja työpaikan valintamahdollisuuksiin.
Kaikenikäisten hyvinvoinnin edistämiseen, liikunta- ja lähipalveluihin ja niiden edellytyksiin on hyvä panostaa. Hyvinvoivat kuntalaiset ovat onnellisia, työkykyisiä ja tuottavia. Taajamia on hyvä kehittää elinvoimaisuutta ja kaupallisia palveluitakin ajatellen, eikä ainoastaan asuntokaavoituksia ja suuryrityksiä ajatellen, vaikka näistä verotuloja ja työpaikkoja saadaankin. Ajoittain uusien asuinalueiden kohdalla tuntuu, että rakennetaan nukkumalähiöitä ilman julkista liikennettä, palveluita ja elämää. Pysäköintiongelmiakin on paljon kuultu puitavan uusien alueiden kohdalla, mikä on käsittämätöntä kunnassa, jossa ei mainittavaa julkista liikennettä ole käytettävissä arjen asioinnin tueksi. Haluan olla mukana rakentamassa toimivampaa tulevaisuutta Nurmijärvelle.
7. Miten näet ja koet Keski-Uudenmaan hyvinvointialueemme (Keusote): Mikä on mielestäsi hyvin ja missä olisi parannettavaa?
Keusote on tehnyt jo paljon kehitystyötä ja sitä on jatkettava, sillä rahaa soteen ei ilmeisesti ole tulossa tulevinakaan vuosina. Koko sotekentän on jatkossakin mietittävä, miten olemassa olevilla varoilla saadaan mahdollisimman vaikuttavaa hoitoa. Hieno uudistus on omahoitotiimit kaikille asukkaille. Toivottavasti tämä ratkaisee terveyskeskusten tavoitettavuusongelman.
Henkilöstö on hyvinvointialueen tärkein resurssi ja siitä on pidettävä hyvää huolta. Vaikka nyt taas työllisyystilanne on tiukentunut, ei hoitajapula ole minnekään kadonnut. Laadukas johtaminen ja oikeudenmukainen palkka lisäävät veto- ja pitovoimaa. Keusote onkin toistaiseksi maan palkkajohtaja tehtäväkohtaisia vähimmäispalkkoja verrattaessa. Tämän lisäksi palkitsemisjärjestelmän tulisi palkita hyvästä työstä, sillä samapalkkaisuus ei millään alalla kannusta ketään parempiin suorituksiin ja osaamisen kehittämiseen.
Asiakasmaksujen nosto on pienituloisille märkä rätti päin näköä, jonka on pitkälti aiheuttanut maamme hallituksen rahoituspäätökset. Toivoisin siihen muutosta sekä lisäksi maksujen kohtuullistamiskäytäntöjen helpotusta vähävaraisille. Hyvinvointivaltiossa on kohtuutonta joutua henkilökohtaiseen vararikkoon sairastumisen vuoksi. Hyvinvointialueen kuluja kun lisää myös se, että kustannusten pelossa hoitoon ei hakeuduta ajoissa tai ei vastaanoteta apua, vaikka sille olisi tarve.
Psyykkisesti oireilevia nuoria on autettava nykyistä paremmin, sillä heillä on vuosikymmeniä elämää edessä. On tragedia kaikille, jos nuoren tulevaisuus menetetään avun puutteen vuoksi niin varhaisessa elämänvaiheessa.
Perusterveydenhuoltoa pitää vahvistaa, eikä palveluita saa viedä liian kauas ihmisistä, sillä se lisää helposti hoidon kokonaiskustannuksia, kun hoidon tavoitettavuus vaikeutuu. Pitää ymmärtää, ettei julkinen liikenne toimi Keusoten alueella kuten pääkaupunkiseudulla, eikä kaikilla ole mahdollisuutta liikkua omalla autolla tai varaa matkustaa taksilla. Jos Kela-taksikulut siirtyvät hyvinvointialueille, valuu osa keskittämisen säästöistä näihin kuluihin, jolloin rakennetaan kallista ja saavuttamatonta perusterveydenhuoltoa. Taksikyytien saatavuus myös vaihtelee valtavasti. Erikoistuneempia palveluita voidaan ja pitää keskittää monistakin syistä, mutta ensimmäinen kontakti, oma hoitotiimi, on oltava kaikilla hyvinvointialueen asukkailla nopeasti tavoitettavissa ja saavutettavissa. Hoidon jatkuvuus omalla tiimillä myös säästää aikaa ja rahaa.
Vanhusten ympärivuorokautisesta hoivasta ei voida säästää enempää, sillä säästöt luovat vain lisäkustannuksia kalliimmissa palveluissa kuten yhteispäivystyksissä sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastoilla. Vanhuspotilaan turha pallottelu paikasta toiseen aiheuttaa turvattomuutta, inhimillistä kärsimystä ja ylimääräisiä kustannuksia. Yhteisöllinen asuminen, vaikka onkin kovin muodikasta, ei ratkaise tätä ongelmaa lainkaan kyseisten potilaiden suuren ympärivuorokautisen avuntarpeen vuoksi. Omaishoitajia tulee tukea monin tavoin arvokkaassa työssään. Kukaan ei omaishoitajaksi ryhdy rahan takia ja heidänkin pitää voida tulla toimeen. Nyt siitä harmillisesti säästetään. Osaoptimointi usein vain lisää kustannuksia, jos säästöjen seurannaisvaikutukset jätetään huomioimatta.
Erikoissairaanhoidon osuutta tulee jatkossa vähentää ja sieltä vapautuvaa resurssia tulee siirtää perustasolle, jonne on selvästi enemmän painetta. Erikoissairaanhoidon kulut ja organisaatio ovat kasvaneet hallitsemattomasti aikana ennen hyvinvointialueita ja nyt kalliit seinät tyhjillään syövät rahaa kaikkein tärkeimmältä, eli hoidolta. Priorisointikysymyksistä pitää käydä keskustelua yhteiskunnallisesti ja päätöksenteon hoidon vaikuttavuudesta ja palveluvalikoimasta pitää perustua tutkittuun tietoon. Mikään määrä rahaa ei sotessa tule riittämään, jos kaikkea on aina tarjolla kaikille ilman rajoituksia.
Itse haluan aluepäättäjänä olla koko alueen edustaja, enkä ajaa vain tietyn paikkakunnan etua, sillä kaikilla hyvinvointialueen asukkailla tulee olla yhdenvertaiset palvelut ja pääsy niihin.