Kunnanvaltuusto: 1.6.2025 alkavan valtuustokauden toimielimet ja poliittinen johtaminen

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Kategoria:

,

Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti 12.3.2025 valtuustoryhmien neuvottelujen mukaisesti uuden valtuustokauden toimielimet. SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirkka Rousu tähdensi tarvetta vahvistaa osallisuutta ja ryhdistää poliittista johtamista. Muutostarpeet tulee ottaa tarkasteltavaksi hallintosäännön toimivuuden arvioinnissa.

Valtuusto päätti lisäksi vuosia valmistelussa olleen kouluhankkeen: Nurmijärven Yhteiskoulu, Nurmijärven lukio ja liikuntahalli rakennetaan Krannilaan. Siitä kun rakentamistarve on todettu ja kunnes uusi koulu on rakennettu, tulee kuluneeksi 12 vuotta – näillä näkymin vasta elokuussa 2029 uusissa tiloissa. Tästä investointiprosessista tulee ottaa oppia – tämä on ollut opiskelijoiden ja henkilöstön kannalta kohtuutonta. Vuosien kuluessa on näillä SDP-nettisivuilla kirjoitettu kouluhankkeesta useita tekstejä.

Artikkelikuva: muutosesitys teknisen lautakunnan tehtäviin hyväksyttiin

Kunnan tiedote kokouksen päätöksistä https://www.nurmijarvi.fi/valtuusto-paatti-nykn-ja-lukion-sijoittamisesta-krannilaan-seka-hyvaksyi-uuden-luottamushenkiloorganisaation/

—————————

SDP-ryhmäpuhe toimielinrakenteesta: valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirkka Rousu

Puheenjohtaja, valtuutetut ja muut kuulijat

Demokratian ja osallisuuden sekä tiedonsaannin vahvistaminen – tähän tulee pyrkiä myös uuden valtuustokauden toimielinrakenteessa. Sekä siihen, että päätöksenteolla tuetaan kunnallisten tehtävien tarkoituksenmukaista toteuttamista – kunnan johtaminen perustuu ammatillisen ja poliittiseen johtamiseen, näiden väliseen hyvään työnjakoon ja tiiviiseen yhteistyöhön. Yhteisellä toiminnalla rakennetaan myös Nurmijärven tulevaisuutta, sitä miten parhaimmalla tavalla hyödynnämme kunnan sijainnin pääkaupunkiseudun kupeessa?

Uudelle valtuustokaudelle on nyt ehdotettu lautakuntien muutoksia. SDP-valtuustoryhmä pitää hyvänä ehdotettuja ympäristötoimialan muutoksia. Tehtäviä varten perustettaisiin kaksi lautakuntaa: Maankäyttölautakunta ja tekninen lautakunta.  

Valtuustoryhmien keskustelussa oli hyvinvoinnin tehtävien sijoittuminen organisaatiossa. Näemme, että osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät tehtävät ovat kunnalle strategisia eli merkityksellisiä. On perusteltua säilyttää hyvinvoinnin lautakunta ja vahvistaa sitä osallisuuden tehtävillä.

Tulevaisuusvaliokunnan osalta SDP-ryhmä toivoo, että lähdemme nyt rohkeasti kokeilemaan uutta toimintatapaa strategisia asioita valmistelevana toimielimenä, joka sitouttaisi yhteisten päämäärien valmisteluun jokaisen valtuustoryhmän. Valiokunnan tulee toimia työskentelevästi ja osallistavasti ja hyödyntää erilaista asiantuntemusta laatimansa valtuustokauden työsuunnitelman mukaisesti. Ja pitkän aikavälin hyvinvointisuunnitelman sekä osallisuusohjelman valmistelussa on tehtävä yhteistyötä tulevaisuusvaliokunnan ja hyvinvointilautakunnan kesken. SDP-ryhmän kompromissiesitys tulvaisuusvaliokunnan kokoonpanosta tuli neuvotteluissa hyväksytyksi.

Aleksian ja Veden johtokuntien yhdistäminen Liikelaitosten johtokunnaksi on ok, mutta vahva suosituksemme eri puolueille vaalien jälkeisiin neuvotteluihin: varmistetaan, että johtokunnan jäsenillä olisi molempien toimialojen tehtävän kannalta riittävää osaamista sekä kiinnostusta ja sitoutumista ohjaamaan nimenomaan liikelaitosten toimintaa.

SDP-valtuustoryhmä kannattaa neuvoteltua pohjaesitystä ja kiittää muita valtuustoryhmiä hyvin sujuneesta loppurutistuksesta ja erityisesti hallintojohtaja Katja Vuorista tuesta.

————————-

Hallintosääntö: SDP-valtuustoryhmän ryhmäpuhe Sirkka Rousu

Puheenjohtaja, valtuutetut ja muut kuulijat

Teimme neuvotteluihin ehdotuksia osallisuuden vahvistamiseksi myös hallintosäännössä

  • Vanhus- ja vammaisneuvostojen edustajille tulisi antaa samanlainen puhe- ja läsnäolo-oikeus valtuuston kokouksiin sekä mahdollisuus osallistua valtuuston ei-julkiselle kyselytunnille, kuten nuorisovaltuustolla jo on.

Neuvostot eivät ole vain lausunnon antajia, vaan proaktiivisia asukastoimijoita erityisen tehtäväalansa kehittämisessä.

Kerroin valtuustoryhmien neuvotteluissa, että emme tee kuitenkaan tästä nyt esitystä hallintosääntöön.  Käydään tästä myöhemmin perusteelliset keskustelut, kun ryhdymme Tulevaisuusvaliokunnassa valmistelemaan kunnan ensimmäistä osallisuusohjelmaa, jossa linjataan osallisuuden edistämisen periaatteet, päämäärät ja tavoitteet, osallistumisen rakenteet ja käytännön toimet edustuksellisen demokratian ja suoran asukasdemokratian näkökulmasta. Osallisuuden periaatteiden tulee olla kunnan koko toiminnan perusta ja koskea asukkaita, henkilöstöä, luottamushenkilöitä – jokaista.

  • Osallisuuden ja tiedonsaannin kannalta on täysin kestämätöntä nyt käytettyä perustelua, että vain nuorisovaltuustolla on läsnä- ja puheoikeus ”kun he eivät voi olla ehdolla vaaleissa, ja vanhus- ja vammaisneuvostojen jäsenet voivat olla ehdolla vaaleissa”. 
  • Tällä perusteellahan kaikenlaiset osallisuusfoorumit voitaisiin lopettaa, kun ihmiset voivat äänestää edustajansa valtuustoon. Ja nuorisovaltuustokauden lopulla voi meilläkin olla jo 18 v. täyttäneitä.

Neuvostojen roolia tulee ja voidaan vahvistaa. Neuvostojen olisi oman työskentelyn vahvistamiseksi hyvä tehdä itselleen valtuustokauden työsuunnitelma keskeisine asioineen ja niiden valmistelussa oman viiteryhmän osallistaminen nykyistä laajemmin (neuvostot eivät ole vain lausunnon antajia, vaan proaktiivisia toimijoita oman tehtäväalan kehittämisessä)

Osallistavan budjetointi-työtapaa tulisi myös kehittää paitsi erillisenä asukkaiden ideointina, myös osaksi normaalia kunnan budjetin valmistelua. 

  • Kunnan talouden suunnitelmasta ja talousarviosta kunta ja sen toimielimet käyvät ennakollista monipuolista vuoropuhelua kuntalaisten kanssa riittävän varhaisessa vaiheessa talousasioiden valmistelua, esimerkiksi jo ennen KH:n toimialoille antamaa talousarvion valmisteluohjetta, mutta viimeistään toimialojen esitysten valmistelun yhteydessä.

SDP-ryhmä on ehdottanut myös poliittisen johtamisen parantamista: mm. niin, että lautakuntien ja johtokuntien puheenjohtajien tulee olla valtuutettuja. Samoin vahvistamalla valtuuston puheenjohtajan roolia valtuustoryhmien yhteistyössä ja sen johtamisessa. 

Valtuuston puheenjohtajan tehtävänä (4§) on jo nyt hallintosäännössä… “edistää valtuustotyön vastuullisuutta ja tuloksellisuutta yhdessä valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa”.

Tähän ehdotimme neuvotteluissa lisäystä:

  • Valtuuston puheenjohtaja johtaa valtuustoryhmien kanssa pidettäviä ryhmien yhteiskokouksia. Valtuustoryhmien puheenjohtajat kokoontuvat yhteistyökokouksiin kunkin valtuuston kokouksen valmistelua varten ja tarpeen mukaan muulloinkin.

Nimikin tällä yhteistyöllä voisi olla, kuten Valtuustoryhmien neuvottelukunta. Näin on monien kuntien ja myös hyvinvointialueiden hallintosäännöissä. 

Se, että valtuuston puheenjohtaja johtaa myös valtuustoryhmien yhteistyökokouksia ja että tämä myös kirjattaisiin hallintosääntöön, olisi linjakasta ja tukee valtuuston pj:lle jo kuuluvaa tehtävää ja roolia. 

  • Valtuustoryhmien yhteistyö on keskeinen osa toimivaa poliittista johtamista.
  • Poliittista johtamista voidaan vahvistaa sillä, että tämä perusyhteistyötapa kirjataan toimintatavaksi ja näkyviin hallintosääntöön.
  • Nythän tämä on meillä vain suullista perimää ja aiempaa käytäntöä.
  • Tämä ei kerro poliittisen johtamisen merkityksestä kunnan johtamisessa. Kunnan johtaminen kuitenkin perustuu kuntalain mukaan poliittiseen ja ammatilliseen johtamiseen, ja ammatillinen johtaminen on meilläkin hyvin säänneltyä hallintosäännössä.

Miksi poliittisen johtamisen keskeistä työvälinettä ”valtuustoryhmien puheenjohtajien yhteiskokoukset / neuvottelukunta” ei meillä olisi tarpeen organisoida virallisesti ja tehdä näkyväksi?

Valtuustoryhmät ja niiden puheenjohtajat – tiedot myös kunnan nettisivuille.  Esimerkiksi Valtuusto-otsakkeen alle lista ”Valtuustoryhmät ja niiden puheenjohtajat”.  Tämä tekisi näkyväksi asukkaille poliittisessa johtamisvastuussa olevat (kuntalaki 19 § valtuustoryhmät).

Yhteistyön hyvät toimintatavat – asiakirja

Valtuustoryhmien puheenjohtajien ja johtavien viranhaltijoiden kanssa käydyissä yhteiskeskusteluissa ollaan todettu tarve jonkinlaisen yhteisen paperin laatimiselle hyvistä toiminta- ja yhteistyökäytännöistä luonnoksena uudelle valtuustolle. Kun hallintosääntömme ei juurikaan tue poliittisen johtamisen ja ammatillisen johtamisen yhteistyökäytäntöjä, on tällainen yhteistyöasiakirja hyvä laatia.   

Nyt esitettävässä hallintosäännössä tullaan tarkistamaan myös poliittisesta johtamisesta vastaavien luottamushenkilöiden korvauksia.

Tulee muistaa, että luottamustehtävä on viranomaisvastuulla tehtävää päätöksentekoa, jonka yhteiskunnallinen arvo tulee tunnistaa. Päätämme kunnan 1800 henkilöstön asioista ja 45 000 asukkaan verovarojen käytöstä. Kuntalaki tunnistaa tämän vastuun, kunnan tulee mahdollistaa ja edistää valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä. Luottamustehtävistä maksettavia korvaustasoja ollaankin nyt nostamassa lähinnä indeksinousujen verran.    

Olemme delegoineet lautakunnille, valiokunnille ja liikelaitoksen johtokunnalle suuren vallan päättää keskeisistä kunnan tehtävistä, ja puheenjohtaja vastaa toimielimensä toiminnasta. Näiden toimielinten puheenjohtajien tulee saada tehtävästään vuosipalkkio siinä missä kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajatkin.

Demokratia on arvokas asia, ja teemme tätä vapaaehtoistyötä suurella intohimolla kunnan ja sen asukkaiden hyväksi. 

SDP-valtuustoryhmä kannattaa neuvoteltua pohjaesitystä. Jatketaan poliittisen johtamisen ja osallisuuden vahvistamista yhteisymmärryksessä tulevalla valtuustokaudella.

12.3.2025 valtuuston kokouksessa SDP-päättäjät vasemmalta alkaen: Eero Santala, Sirkka Rousu, Maria Luoma, Jerry Latva, Jenni Sandberg, Kerttu Martinsaari ja istumassa Aulikki Markkanen.