Sosialidemokraatit juhlivat 16.11.2025 jo 120 vuotta kestänyttä yhteiskunnallista vaikuttamistyötään Nurmijärvellä. Juhlaan oli saapunut noin 90 vierasta. Juhlapaikkana oli NYK:n juhlasali. Pääjuhlan lisäksi järjestettiin Lapsen oikeuksien viikolla 23.11.2025 Rokki-Kokki musabändin musiikkituokio lapsille teatteri Kino Juhassa. – artikkelikuvassa juhlan juontajat Henna Hassinen ja Sirkka Rousu
Historiasta juuret – sivistyksestä siivet
“Mutta miksi sivistys on meille sosialidemokraateille niin tärkeää?
Ajattelen, että syy löytyy historiasta. Suomi oli aikanaan hyvin köyhä maa. Vilkas muuttoliike vei väkeä tehtaisiin, perheet olivat suuria, asunnot ahtaita ja ruoka kallista. Työväestö teki ympäripyöreitä päiviä ja koulutuksen puute piti monet paikallaan. Mutta osa sivistyneistöstä ymmärsi, ettei Suomi voi menestyä ilman työväestön – myös naisten – koulutustason nostamista.
”Sivistyksen pääperusteisiin kuuluvat äly ja tieto, tunne ja siveys, mutta ei ole olemassa eri älyä ja eri tietoa yläluokkaa ja alaluokkaa varten”, kiteytti Väinö Voionmaa. Ja hyvin kiteyttikin. Syntyi ihanne nimeltä kansansivistys. Vuonna 1919 Voionmaa perusti Työväen Sivistysliiton, joka vei opintokerhot työväentaloille. Kursseilla opiskeltiin kansantaloutta, yhteiskuntaoppia ja kunnallistietoa, mutta myös kulttuuria, kirjallisuutta ja puhetaitoa.
Kansansivistyksestä kasvoi menestystarina, jonka varassa Suomi nousi maailman tasa-arvoisimpien ja vauraimpien kansakuntien joukkoon.” – kansanedustaja Pinja Perholehto (lue Pinjan puhe kokonaisuudessaan) – lyhyt videoklippi Pinjan haastattelusta
Kohdataan, kuunnellaan ja tuodaan toivon näköalaa
Juhlaesitelmän pitänyt aiemmin myös Nurmijärvellä asunut elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja Sami Kieksi pääsee dokumenteissaan ihmisen lähelle. Sami muistutti, kuinka tärkeää ihmiselle on se, miten hänet kohdataan, miten häntä kuunnellaan, ja millaisia toivon näkökulmia voidaan kohtaamisilla rakentaa. Tasavertaista kohtaamista tarvitaan kun halutaan ymmärtää ihmisten erilaisia ajatuksia ja näkökulmia, myös yhteiskuntapolitiikassa näin voidaan vähentää polarisaatiota. Tätä tavoittelen myös dokumenteillani. – lyhyt videoklippi Samin haastattelusta
Yhteisön ja yhteistyön voimalla
Kunnanjohtaja Outi Mäkelä puheessaan nosti esiin työväenliikkeen yhteisen tekemisen ja laajan yhteistyön voiman, joka on vuosikymmenten ajan näkynyt ja vaikuttanut Nurmijärvellä. Yhteisöllisyys rakentaa ja sen vahvistaminen on myös juuri hyväksytyn kuntastrategian kärkitavoite. – lyhyt videoklippi Outin puheen alusta
Puolueen tervehdyksen toi kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Sosialidemokraattinen liike on kansainvälinen rauhanliike. Maailmanpolitiikka tarvitsee juuri nyt vahvaa kansojen yhteistyötä.
Solidaarisuus ja luottamus tulevaisuuden kulmakivinä
Demarinuorten varapuheenjohtaja Anette Pottonen muistutti, miten ajankohtaisesti elämme yhä Forssan ohjelman hengessä. — “Ohjelma loi aikanaan vision siitä, kuinka ryhdymme toteuttamaan suurta yhteiskunnallista muutosta. Forssan ohjelman teemat demokratian vahvistamisesta, sivistyksestä, terveydenhuollon turvaamisesta ja naisten aseman parantamisesta – ovat teemoja, joiden parissa tulemme työskentelemään myös seuraavat vuosikymmenet.”
“Tutkimukset osoittavat, että samanaikaisesti kun monet menestyvät, myös haasteet ja pahoinvointi kasvavat. Nuorten mielenterveyttä koskeva keskustelu on osoittanut viisauttaan siirtyessään pohtimaan ongelmien todellisia juuri syitä ja rakenteellisia tekijöitä. Meidän tehtävämme ei ole vaatia mahdotonta, vaan tarjota riittävän vahva tuki juuri oikeaan aikaan, jotta jokainen uskaltaa ja kykenee menestymään ja voimaan hyvin. Rakenteellisesti merkittävät toimenpiteet ovat välttämättömiä tämän kehityskulun kääntämiseksi. Ehdoton minimivaatimus on kuitenkin heikoimmassa asemassa olevan yksilön tason huomioiminen. Tämä on ytimeltään se solidaarisuuden periaate, jonka toteuttamiseen aatteemme meitä velvoittaa.
Ilman luottamusta tulevaisuuteen ja maailmaan menetämme paljon. Meillä ei ole varaa menettää tätä kaikkein tärkeintä pääomaa. Jos menetämme ihmisten luottamuksen, menetämme kyvyn nähdä yhteinen horisontti, menetämme voiman toteuttaa suuria muutoksia ja ennen kaikkea, menetämme uskon siihen, että parempi huominen on mahdollinen. Siksi meillä ei ole varaa epäonnistua antaessamme tulevaisuuden lupauksen – lupauksen vakaudesta, oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että teemme kaiken voitavamme turvataksemme nuorille polville paremman elämän. Meidän tulee pystyä rakentamaan toivoa teoilla, ei vain sanoilla. Meidän on muistettava, että työväenliikkeen tulokset eivät ole vain säädettyjä lakeja, vaan ne näkyvät meidän arjessamme.” – lue Anette Pottosen puhe kokonaisuudessaan
Juhlassa laulettiin yhdessä työväenlauluja trubaduuri Seppo Lammin johdattelemana.
Katsaukset historiikkiin
Huomionosoitukset
Juhlassa palkittiin jäseniä huomionosoituksilla merkityksellisestä vapaaehtoistyöstä sosialidemokraattisessa yhteisössämme.
Nurmijärven Sosialidemokraatit (Kirkonkylä): Seija Juvonen, Olli Helminen, Armi Manninen, Erkki Partanen, Juha Peltonen, Eero Peltonen, Siiri Peltonen, Erkki Rantanen, Marjatta Siitonen. – Eero Peltonen palkittiin Rafael Paasion mitalilla. – lyhyt videoklippi Eero haastattelusta
Rajamäen työväenyhdistys: Olavi Heinonen, Jari Kovanen, Anja Lammio, Anneli Lehtinen, Aulikki Markkanen, Arja Ripatti, Tarja Pitkänen, Alpo Sailio, Marja-Leena Sandelin ja Erkki Ylinen.
Arja Ripatti esitti kiitokset huomionosoituksesta: “Arvoisa juhlayleisö, hyvät naiset ja herrat. Olemme äärimmäisen otettuja ja kiitollisia näistä meille myönnetyistä tunnustuksista. Tämä merkitsee meille paljon. Haluamme vilpittömästi kiittää Nurmijärven sosialidemokraattista liikettä tuesta ja yhteisestä matkasta. Tämä huomionosoitus ei ole vain yksin meidän saavutus, vaan se on osoitus myös kaikkien niiden ihmisten panoksesta, joiden kanssa meillä on ollut ilo ja etuoikeus työskennellä vuosien varrella. Yhdessä olemme saavuttaneet paljon, ja uskon vahvasti, että yhteistyömme jatkuu hedelmällisenä myös tulevaisuudessa. Kiitos vielä kerran tästä merkittävästä tunnustuksesta.”
Lue kuvaukset palkittujen henkilöiden toiminnasta: Rajamäen työväenyhdistys. Nurmijärven Sosialidemokraatit (Kirkonkylä)
Tommi Aura viitoittaa kiitosrunossaan “Tästä hetkestä jatkuu seuraava luku — yhtä arvokas kuin kaikki ne, jotka toivat meidät tänne.” – Lue Tommi Aura runo tästä kokonaisuudessaan.
—————————————————————————————————-
Muutamia vieraiden lyhyitä haastatteluja videoklippeinä: Perttulan Tähti (TUL-urheiluseura). Rajamäen Seniorit (ent.Alkon eläkeläiset). Otto Suhonen (Nurmijärven Keskusta).
Lisätietoa työväenliikkeen historiasta Nurmijärvellä
Kun vuonna 1905 Nurmijärvelle perustettiin kolme sosialidemokraattista työväenyhdistystä, Suomi ei ollut vielä itsenäinen valtio. Elettiin Venäjän suuriruhtinaskunnassa sortovuosien aikaa. Arki oli raskasta, ja työläiset halusivat yhdessä rakentaa parempaa huomista.
Vuonna 1905 järjestettiin koko maassa suurlakko. Kyse oli laajasta yhteiskunnallisesta liikkeestä parantaa kansalaisten poliittisia oikeuksia ja osallistumismahdollisuuksia. Työväenliike sai ajettua läpi mm. äänioikeusuudistuksen. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutui Suomessa vuonna 1906 – ensimmäisenä maana maailmassa. Säätyvaltiopäivät korvattiin eduskunnalla.
Kuitenkin edelleen kunnissa äänioikeus määrittyi tulojen mukaan. On arveltu, että kunnallisen demokratian puuttumisella oli merkittävä vaikutus sisällissotaan johtaneeseen kehitykseen, sillä varsinkin syksyllä 1917 harvainvaltaisten valtuustojen ja järjestäytyneen työväestön välit kiristyivät monilla paikkakunnilla hyvin jyrkiksi. Ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat kunnallisvaalit päästiin sisällissodan vuoksi järjestämään vasta joulu-tammikuussa 1918-1919. Nurmijärvellä uuden vaalilain mukaisissa kunnallisvaaleissa Sosialidemokraattinen puolue sai 15 paikkaa ja muut puolueet 12 paikkaa. – Vuoden 2025 kuntavaaleissa Nurmijärven kunnanvaltuustoon valittiin 10 sosialidemokraattia, ja valtuustoryhmä on 3.suurin.
120 vuotta sitten työväestö ryhtyi rakentamaan talkoilla useita työväentaloja eri puolille kuntaa. Rahoitusta kartutettiin järjestämällä mm. iltamia, tansseja, teatteriesityksiä ja arpajaismyyntiä. Yksityisten rahalahjoitusten ohella myös paikalliset talolliset lahjoittivat mm. puuta.
Työväentalojen merkitys nurmijärveläisten asukkaiden sivistykselle ja kulttuurille oli suuri. Niissä toimi muun mm. kirjastoja, opintopiirejä, harjoitettiin myös työväenteatteria ja monenlaisia muita taitoja. Urheilu- ja liikuntatoiminta oli hyvin vireää, osana Työväen Urheiluliittoa. Puolueyhdistyksen toimesta rakennettiin myös kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kirkonkylään. Työväentalot ja kerhotilat toimivat tietenkin myös paikallispolitiikan kokoustiloina. Toimivia työväentaloja meillä on edelleen Palojoella, Lepsämässä ja Klaukkalassa – kaikki yli satavuotiaita.
Vireä kulttuuri-, urheilu- ja sivistystyö on tuonut laajasti eri-ikäisiä kuntalaisia yhteiseen tekemiseen sekä mukaan kunnalliseen päätöksentekoon.
Yhteiskunnallinen vaikuttamistyö jatkuu. Olemme mukana rakentamassa kunnan elinvoimaa ja asukkaiden hyvinvointia. Sosialidemokraattinen liike on edelleen vahvasti mukana niin kunnan kuin hyvinvointialueen päätöksenteossa sekä laajemminkin yhteiskuntapolitiikassa.
SDP:n vuoden 1903 Forssan ohjelman tavoitteet ovat saavutettu, kuten maksuton opetus, 8 tunnin työaika, kansanterveydenhuolto ja yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. – Vuonna 2025 voimme todeta, että eriarvoisuus syvenee, ja tasa-arvo ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat ottamassa takapakkia. Piittaamattomuus maapallon elinkelpoisuudesta vaatii myös ratkaisuja.
Sosialidemokraattisiin arvoihin perustuvaa työtä siis riittää. Juhlan ajankohtana valtakunnallisissa gallupeissa SDP on ollut nyt pitkään suosituin puolue noin 25 % kannatuksella.