Nurmijärven kunnanvaltuuston kokous eripurainen pysäköinninvalvonnasta. Talouden ennuste ylijäämäinen.

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Kategoria:

,

Valtuuston 4.10.2023 kokouksessa oli useita merkittäviä asioita. Valtuusto päätti ettei pysäköinninvalvontaa oteta Nurmijärvellä käyttöön, hyväksyi vuodesta 2016 alkaen valmistelussa olleen Kirkonkylän osayleiskaavan, kunnan osavuosikatsauksen ja talousarviomuutokset, Keski-Uudenmaan työllisyysalueen yhteistoimintasopimuksen sekä kunnan hallintosäännön.

Katso kokouksen videotallenne. Tästä pääset kokouksen esityslistaan. Kunnan kokoustiedote: https://www.nurmijarvi.fi/valtuusto-pysakoinninvalvontaa-ei-oteta-nurmijarvella-kayttoon-lue-kaikki-paatokset-4-10-2023/

Pysäköinninvalvonnasta äänestettiin, ja lopputulos oli: 22 jaa, 22 ei, 6 tyhjää, 1 poissa. Koska viimeisessä äänestyksessä äänet jakaantuivat tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisi tuloksen pohjaesityksen kannalle. Ja kunnanhallituksen pohjaesitys oli, ettei pysäköinninvalvontaa käynnistetä.

SDP-ryhmä oli kunnanjohtajan alkuperäisen esityksen kannalla, että pysäköintivalvonta käynnistetään yhteistyössä useiden Keski-Uudenmaan kuntien kanssa. Turvallisuus ja viihtyvyys tulee olla keskiössä, ja pysäköinnistä on lukuisia vaarallisia esimerkkejä. Pysäköinnin erilaisiin ongelmiin tarvitaan lisäksi toki muitakin ratkaisuja. Erikoisia puheenvuoroja käytettiin: mm. Ps edustajat analysoivat SDP-ryhmän ja vihreitten olevan vain yksityisautoilua vastaan, siksi halutaan hankaloittaa autoilijoiden pysäköintiä. Ja kun kunta on itse aiheuttanut pysäköinnin ongelmat (! ), niin ei voi rangaista asukkaita sakottamalla väärinpysäköinnistä. – Naurattais, jos ei turhauttaisi niin paljon tällaiset typerät puheet.

Ryhmämme valtuutetut käyttivät useita puheenvuoroja, Harri Lepolahti pysäköinnistä sekä osavuosikatsauksesta, ja Jenni Sandberg työllisyyspalveluja koskevasta TE-uudistuksesta ja työllisyysalueen muodostamisen sopimuksesta. Sirkka Rousu puhui osavuosikatsauksesta.

Osavuosikatsaus 1-6/2023 ja sitovissa tavoitteissa edistyminen: Sirkka Rousu

Hyvät kuulijat: Miten meillä menee tänä vuonna osavuosikatsauksen mukaan taloudellisesti ja toiminnallisesti? – hyvin. Miten meillä menee lähivuosina? – hyvin.

Miksi:

– Meillä asuu veroja maksavia työssäkäyviä ja eläkeläisiä, ja eläkeläisethän eivät enää rasita edes kunnan palveluja, vaan sote-palveluista myös taloudellisen vastuun kantaa valtio – toki tiedän, että me veronmaksajat valtionkin kirstu täytetään, ja tulevaisuutta varmistaa lasten ja nuorten määrä.

– Olemme aina eläneet kuntataloudessa tiukalla menokurilla, emmekä ole käyttäneet yhteisiä verovaroja holtittomasti koskaan. Nuukasti eläminen on meidän dna:ssa.

– Olemme kasvava kunta niin väestöllisesti kuin yritystenkin sijoittumismahdollisuuksissa. Sijaintimme on erinomainen.

Kasvun edellyttämät investoinnit olemme huolella miettineet ja toteuttaneet – investointimme ovat päiväkoteja, kouluja, liikuntapaikkoja, yksi Monikkokin onneksi on rakennettu, rakennamme uusille alueille teitä ja kunnallistekniikka. Ja jotta voimme myydä asuin- ja yritystontteja ja kasvaa hallitusti, ostamme myös maata yhteistyössä maanomistajien kanssa. Lainaakin joudutaan ottamaan investointeihin, harva kasvava kunta pystyy rahoittamaan koulujen rakentamisen ilman lainarahaa.

Ja aina vaan jatkamme Nuuka-ohjelmassa toiminnan leikkaamista, ja vieläpä ilman minkäänlaisia vaikutusarviointeja mitä leikkaamisesta seuraa. – Tällainen ei ole tiedolla johtamista ja asioista päättämistä!

Sen sijaan, että Nuuka-ohjelmassa – joka siis on Kestävän kasvun ohjelma – haettaisiin aidosti kunnan kestävää kasvua ja siihen keinoja, on koko ohjelma muuttunut leikkauslistojen näpertelyksi.

On todella vaikea perustella asukkaille sellaisia yleissivistävään toimintaan tehtyjä leikkauksia, jotka esim. nostavat lasten ja nuorten liikuntaharrastusten maksut sellaisiksi, ettei perheellä ole siihen enää varaa (vaikkapa tanssiopiston lapset ja nuoret). Tämä ei ole oikeudenmukaista eikä eettisesti perusteltua.

Alkuluokkatoiminta päätettiin edellisessä valtuuston kokouksessa lopettaa Nuuka-säästösyistä – arviolta noin 560 000e säästö, ja päätös kohdentuu useisiin satoihin lapsiin. Päätöksen vaikutuksista ei tehty mitään arviota.

Kunnan maksamaan vapaaehtoiseen kotihoidontuen kuntalisään on varattu noin 520 000e tälle vuodelle, ja kuntalisää saa noin 200 perhettä – lisän suuruutta ei viime valtuustossa saanut pienentää, puhumattakaan koko lisän poistosta. Väitän, että yksikään perhe ei tee valintaa muuttaako kuntaan siksi, että täällä maksetaan kuntalisää, tai jätä menemättä töihin kuntalisästä johtuen vanhempainvapaan päättyessä. Näin myös tutkimukset kertovat.

Muutama talousluku 1-6/2023 osavuosikatsauksesta:

OTE: ” Tilikauden ylijäämän arvioidaan tilinpäätösennusteessa tälle vuodelle asettuvan 16,1 milj. euroon, joka on 13,6 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Kunnan nettomenojen ennustetaan toteutuvan 10,7 milj. euroa muutettua talousarviota parempina.”

OTE: ”Tulorahoituksen palatessa tulevina vuosina normaalille tasolle ja kertaluonteisten tuloerien poistuessa tuloksesta kunnan talous kääntyy selkeästi heikommalle tasolle ja edellyttää rakenteellisia muutoksia kehityksen kääntämiseksi”. —- kannattaa huomata, että normaali taso kunnassa on se, että meillä on näitä kertaluontoisia tuloeriä tavallisesti jokaisena vuonna! Ne ovat siis tuloja. Keusoten kuntayhtymän palautuksena ollee tälle vuodelle lisäksi tulossa noin 3 Me.

OTE: ”Nykyennusteen valossa ei ole tarvetta nostaa tänä vuonna uutta pitkäaikaista rahoitusta, vaan investoinnit saadaan katettua tulorahoituksella ja kassavaroja pienentämällä. Nurmijärven kunnan lainakannan muutosta esitetään vähennettävän 28 100 000 euroa.” 

Strategian ja sitovien tavoitteiden toteutumisesta muutama nosto

Tavoite: Toteutamme aktiivista edunvalvontaa yhteistyössä hyvinvointialueen kuntien luottamushenkilöiden kanssa. —- tässä meidän nurmijärveläisten sote-luottamushenkilöiden yhteistyötä voidaan edelleen parantaa. Asukkaiden erilaisten sote-palvelujen saatavuus on varmistettava. Sote-kiinteistöjen osalta on päästävä myös kunnan kannalta järkevään lopputulokseen.

Varhaiskasvatuksen yksityisen palvelujen osuus: — Toteutuminen: Käyty keskustelua NUUKA-valmistelun yhteydessä yksityisen palvelutuotannon määrästä. –– nykyistä noin 40 % yks.varhaiskasvatuksen osuutta ei voi enää kasvattaa! Aikoinaan olemme ajatelleet (olisiko ollut palveluverkkosuunnitelman linjaus jokunen vuosi sitten), että osuus voisi olla korkeintaan 25 %.

Tavoite: Etsimme eri kumppaneiden kanssa ratkaisuja, jotka yhdistävät ikääntyvien asukkaiden asumisen, palvelut ja yhteisöllisyyden. — Toteutuminen: Perustettu poikkihallinnollinen työryhmä. Selvitetty lähikuntien toteutettuja konsepteja ja käyty tutustumassa näihin mm. Tuusulassa ja Järvenpäässä. – Selvitetään asemakaavoituksen keinoin edistää hankekokonaisuuksia. –– Hyvinvointialue päätti 21.9.2023 SDP-ryhmän esityksestä (äänestystulos 51/69 vain kokoomuksen edustajia äänesti vastaan), että yhteisöllisen asumisen osalta luodaan kehityspolku kuntien kanssa eikä ympärivuorokautista palveluasumista vähennetä, ennen kuin meillä on riittävästi muuta tarjolla. Tässä kunnan tulee olla itse aktiivinen: voisimme olla vaikka ”viiden tähden” asuinkunta ikäihmisille (3.10. julkaistun listapalaverin keskustelumme).

Tavoite: Huolehdimme maankäytön ja kaavoituksen resurssien riittävyydestä. —- Toteutuminen: Kehykseen 2024 esitetään lisäresursseja asemakaavoitukseen, jotta Y-tonttien kaavamuutoksia saadaan edistettyä nopeammin. –– meidän päättäjien tulee huolehtia, että meillä on maankäytön ja kaavoituksen riittävät resurssit! Tämä on yksi tärkeimmistä kunnan menestymistä luova tehtävä – tosin tarvitsemme myös VISION millainen kunta olisi 20-30 vuoden päästä, jota maapolitiikalla ja kaavoituksella sitten edistetään. Onneksi meillä on nyt valmisteilla eri taajamien kehittämissuunnitelmat, ensimmäisenä Kirkonkylään.

Tavoite: Varmistamme monipuolisten yritystonttien riittävyyden hyvillä logistisilla sijainneilla ennakoiden tulevaisuuden tarpeita. Tavoittelemme työllistäviä toimijoita, joille sijainti on keskeinen tekijä. —- Toteutuminen: Uusien alueiden etsiminen on työn alla, mutta on haastavaa. Sudentullin kaavoitus etenee. – Yritystonttien rakentuminen on tärkein kohteemme, sekä asuinalueiden tiivistäminen jo rakennetun kunnallistekniikan piirissä taajamissa. Myös elinkeinojohtaja tarvinnee lisäresurssia tähän.

SDP-ryhmä kiittää jälleen hyvin tehdystä työstä henkilöstöä – osavuosikatsauksen tietosisältö on erinomainen – siitä erityiskiitos talousjohtaja Erno Kontiolle, ja muulle johtoryhmälle. Olemme pohjaesityksen kannalla.

TE-uudistus ja Keski-Uudenmaan työllisyysalueen perustaminen: Jenni Sandberg

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut kuulijat

Vajaan puolentoista vuoden kuluttua meillä on edessä merkittävä muutos, kun työllisyydenhoitoon liittyviä viranomaistehtäviä, nykyisiä TE-palveluita, siirretään valtiolta kuntien järjestämisvastuulle.

Kesäkuussa valtuuston kokouksessa sitouduimme aiesopimuksen muodossa mukaan suunnittelemaan yhteistä, Keski-Uudenmaan kuntien kattavaa työllisuudenhoitoaluetta. Tämä oli ja on edelleen mielestäni ainoa järjellinen vaihtoehto eli tehdä kuuden kunnan kesken yhteistyötä tässä asiassa.

Tänään meille on valtuustoon tuotu hyväksyttäväksi Keski-Uudenmaan työllisyysalueen yhteistoimintasopimus ja järjestämissuunnitelma, joka lain mukaan tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriölle kuluvan kuukauden loppuun mennessä.

Aikataulu on ollut todella tiukka ja haluankin kiittää kunnanjohtajaa sekä valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajia jo tässä vaiheessa valmistelutyöstä. Tämä on ensimmäinen askel, jonka jälkeen pääsemme tarkentamaan järjestämissuunnitelmaa eli suunnittelemaan käytännön toteutusta; sitä miten julkiset työvoima- ja yrityspalvelut järjestetään Keski-Uudenmaan alueella vuoden 2025 alusta alkaen.

Koko uudistuksen tavoitteena on tuoda nämä palvelut lähemmäs kuntalaisia sekä lisätä kunnan vaikuttamismahdollisuuksia kustannuksiin, joita syntyy työttömyyden pitkittyessä.

Käytännössä näillä palveluilla tarkoitetaan kaikkea sitä mitä Uudenmaan TE-toimisto tekee koko Uudenmaan laajuisella alueella eli

  • työnvälityspalveluita; sitä kun etsitään työnantajille osaavaa työvoimaa ja työnhakijoille sopivaa työtä,
  • tieto- ja neuvontapalveluita henkilöasiakkaille sekä yritysasiakkaille,
  • osaamisen kehittämispalveluita (kuten valmennuksia ja erilaisia työvoimakoulutuksia),
  • yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalveluita
  • sekä henkilöasiakkaan palveluprosessiin liittyviä asiantuntija-arviointeja (kuten esimerkiksi ammatinvalinta- ja uraohjauksen psykologin palveluita).

Kaikki nämä palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Myös työttömyysturvalakiin liittyvää neuvonta- ja selvitystyö on osa tätä kokonaisuutta.

Meidän eli Keski-Uudenmaan työllisyysalueen tehtäväksi jää seuraavien kuukausien aikana pohtia missä, milloin ja millä tavalla asiakkaat saavat nämä lain edellyttämät palvelut, miten hyödynnämme parhaalla mahdollisella tavalla TE-palveluilta siirtyvän henkilöstön osaamisen ja miten saamme uudesta toiminnasta niin vaikuttavaa, että saamme positiivisia näkymiä myös kuntatalouteen.   

Aikataulu tulee edelleen olemaan hyvin tiukka valmistelulle ja toivonkin, että keskustelut jatkuvat hyvässä ja rakentavassa yhteisymmärryksessä sekä kiinteässä vuorovaikutuksessa nykyisten TE-palveluiden kanssa.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Kiitos.

——————————————————

Valtuuston asialista ja liitteet http://nurmijarvi10.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2023601

Osavuosikatsaus ja sen liitteet http://nurmijarvi10.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2023601-5