Nurmijärven SDP -puolueosastojen yhteistyöjärjestönä toimiva kunnallisjärjestön edustajisto hyväksyi kokouksessaan 27.11.2025 seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä kaksivuotiskauden muutokset kunnallisjärjestön hallitukseen ja edustajistoon. Puheenjohtajana jatkaa Eero Santala ja varapuheenjohtajana Sirkka Rousu – seuraavan kaksivuotiskauden (2027-2028) valinnat tehdään 2026 syyskokouksessa. Kunnallisjärjestön hallituksen järjestäytymiskokous tammikuussa tekee 2026 valinnat sihteeristä, taloudenhoitajasta, viestintävastaavasta ja muista vastuutehtävistä.
Syyskokous keskusteli kunnan taloustilanteesta, johon tulee saada pitkäjänteinen ja monipuolisesti taloutta tarkasteleva ja toimenpiteitä sisältävä ohjelma. Käyttötalouden menojen leikkaaminen ei riitä korjaamaan talouskehitystä.
Syyskokouksen kannanotto (julkaistu myös Nurmijärven uutiset – verkkomediassa 3.12.2025)
Kestävä kuntatalous rakentuu työllisyydelle ja asukkaiden hyvinvoinnille
Nurmijärven kunta on ollut aina “tarkan markan kunta” – vertailtaessa muihin kasvukuntiin satsaamme palveluihin ja toimintoihin (euroa/asukas) kuten muutkin, ja joissakin palveluissa vähemmän kuin muut. Kunnassa toteutettiin kustannusvertailun kehitysprosessi, jossa – tohtori Eero Laesterä selvityshenkilönä – arvioitiin, millaisin kustannuksin tuotamme palvelumme. Kunnan tuleekin säännöllisesti arvioida oman tekemisen laatua ja tehokkuutta, ja parantaa sitä mikä on tarpeen. Avainasemassa on osaava henkilöstö. Kestävän taloudenpidon ensimmäinen kulmakivi on oman toiminnan jatkuva parantaminen, kustannustehokkuus sekä tiedot toiminnan vaikuttavuudesta. Menokuri itsessään ei riitä ilman tätä ymmärrystä, kuntastrategian termillä haluamme olla nurmijärkisin.
Kestävä kuntatalous perustuu realistiseen tulorahoitukseen, jolla käyttötalouden ja investointien osarahoituksen menot tulee pystyä rahoittamaan. Kunnan tulot ovat kuntalaisten ja yritysten kuukausittain maksamia veroja, valtionosuuksia lakisääteisiin palveluihin ja käyttäjien maksuja kunnan palvelujen käytöstä. Kuinka paljon verotuloja saadaan, on pitkälti kiinni siitä, miten hyvä asukkaidemme työllisyys on ja miten hyvin kunnassa toimivilla yrityksillä menee.
Vuoden 2025 alusta työllisyystehtävät siirtyivät kunnille. Kunnan kannattaa tehdä kaikki voitava, jotta asukkailla olisi töitä ja yrityksillä tarvitsemiaan työntekijöitä. Kunnat rahoittavat nykyisin suuremman osan työllisyysmenoista, mikäli ihmiset eivät työllisty. Kestävän kuntatalouden toinen kulmakivi on siten korkea työllisyys, kunnassa toimivien yritysten kilpailukyky ja esimerkiksi ostetaan omasta kunnasta -periaate. Kunnat kilpailevat paitsi asukkaista myös yrityksistä – tässä tulee pärjätä, kuten kuntastategiassa tavoittelemme olla yritysmyönteisin kunta.
Asukkaiden hyvinvoinnin osalta haluamme olla liikkuvin ja yhteisöllisin kunta. Ilman toiminta- ja työkykyisiä asukkaita sakkaa verotulot. Jos kunnan peruspalveluista ja elämisen ympäristöstä ei pidetä huolta, kunta ei ole enää houkutteleva asuinkunta – pito- ja vetovoima vaarantuvat. Kolmas kestävän talouden kulmakivi onkin asukkaiden mukaiset palvelut ja viihtyisä ja turvallinen ympäristö. Investoinnit lasten ja nuorten hyvinvointiin ja vanhempien tukeen on keskeinen osa kestävää taloutta, unohtamatta ikääntyvien asukkaiden tarpeita ja toisaalta heidän resurssejaan.
Kasvava kunta investoi. Nurmijärvellä rakennetaan ja korjataan kouluja, päiväkoteja ja liikuntapaikkoja. Uusia yritysalueita kaavoitetaan ja asuinalueita täydennysrakennetaan. Tulevaisuutta rakennetaan ennakoivalla maapolitiikalla, kumppanuuslähtöisellä kaavoituksella sekä kunnallistekniikalla – nämä investoinnit luovat maaperän kestävälle taloudelle. Kunnan omaisuuden hyvä ylläpito varmistetaan pitkäjänteisellä kiinteistöstrategialla. Näistä muodostuu kestävän talouden neljäs kulmakivi.
Näiden kulmakivien myötäisesti valtuustoryhmät neuvottelivat 2026 talousarviopäätökseen kirjauksen kestävän talouden ohjelmasta aiemman menojen leikkauksiin keskittyneen Nuukan sijaan. Ohjelman valmistelun käynnistyessä tarvitaan ensin yhteinen tilannekuva-analyysi. Kestävä talouskasvu huomioi ympäristön, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen kestävyyden, varmistaen resurssien riittävyyden tuleville sukupolville.
Ilman luottamusta ja kokemusta talouden muutosten oikeudenmukaisuudesta eivät kulmakivet pysy tasapainossa.
Kuntastrategiassa tavoittelemme olla yhteisöllisin kunta. Luottamus on yhteisöjen liimaa. Myös taloudenpidossa. Sosialidemokraatit ovat rakentamassa kunnan elinvoimaa ja asukkaiden hyvinvointia yhteistyössä. Kääritään siis hihat ja ryhdytään töihin.
Nurmijärven sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö syyskokouksessaan
