Kunnan välttämättömät koulu- ja varhaiskasvatuksen investoinnit lisäävät lähivuosina kunnan lainakantaa erittäin merkittävästi. Kunnan suurten väestökasvun aikoina 1980- ja 1990-luvuilla rakennetut lukuisat kiinteistöt ovat nyt samaan aikaan laajan peruskorjauksen tarpeessa ja osa rakennuksista joudutaan purkamaan. Väistötiloissa opiskelee tällä hetkellä useita satoja koululaisia, ja määrärahaa väistötilojen kustannuksiin on varattu talousarvioon noin 8 miljoonaa euroa (lisäys aiempaan jo noin 2 miljoonaa euroa). Tilanne on vaikea.
Nettomenojen kasvuun vaikuttaa erityisesti henkilöstökulujen nousu kunta-alan palkkaratkaisun vuoksi ja TE-palveluiden siirtyminen kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta, ja työttömyydesta johtuvien kustannusten nousu. Lisäksi palvelutuotannon menoja nostavat mm. väistötilojen kustannusten kasvu, oppimisen tuen uudistus ja varhaiskasvatuksen palvelusetelimenojen kasvu, – koululaisten oppimisen tuen uudistus lisää Nurmijärvellä paljon henkilöstötarvetta.
Kunnanjohtajan talousarvioehdotus vuodelle 2026 oli valmisteltu siten, että kunnallisveroa korotettaisiin 0,40 %-yksikköä. Ilman korotusta vuoden 2026 alijäämä olisi peräti 5,8 milj. euroa. Korotuksella kunnan talousarvio toteutuisi silti niukasti alijäämäisenä. Tulorahoituksen lisäämisellä pyritään investointien tulorahoituksen vahvistamiseen ja velkaantumisen hillitsemiseen.
SDP-valtuustoryhmä kannatti kunnanjohtajan maltillista veronkorotusta. Kunnanhallitus päätti kuitenkin 5-5 (puh.johtajan ääni ratkaisi), että kuntaveroa korotetaan vain 0,2 % ja lainaa nostettaisiin lisää 2,3 miljoonaa euroa. Tämä lisäisi myös korkomenoja.
Teimme yhdessä Vasemmiston valtuustoryhmän kanssa muutosesityksen kunnanjohtajan alkuperäisen esityksen mukaisesta 0,4 % korotuksesta. Näin valtuusto päätti äänestyksen 29/22 jälkeen. Kuntavero on 7,9 % vuoden 2026 alusta. Vuoden 2026 talousarvion alijäämäksi jäi kuitenkin 0,7 miljoonaa euroa.
Neuvottelujen jälkeen valtuusto yksimielisesti päätti muuttaa kunnanhallituksen ehdotusta talouden sopeuttamisohjelman tarkoituksesta – se ei voi olla vain käyttötalousmenojen leikkausohjelma. Käyttötalous on perkattu läpi edellisinä valtuustokausina jo moneen kertaan Nuuka-ohjelmassa. Leikkaamalla toimintamenoista emme pysty tasapainottamaan noin 400 miljoonaan paisuvista koulu- ja päiväkoti-investoinneista aiheutuvia kustannuksia. (ks. kunnan uutisesta ja talousarviokirjan investointiosiosta mihin investoidaan, alla linkki)
”Kunnassa käynnistetään vuoden 2026 aikana uusi kestävän kasvun ohjelma, jolla tavoitellaan pysyviä talouden tasapainottamistoimia. Ohjelmassa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti kunnan taloutta, mukaan lukien käyttötalousmenot, tulopuolen kehittäminen, investointien toteutustavat sekä muut mahdollisuudet keventää kunnan taseeseen kohdistuvaa painetta. Tavoitteena on löytää kestäviä ja vaikuttavia ratkaisuja, jotka tukevat kunnan elinvoimaa ja taloudellista vakautta pitkällä aikavälillä.” (Neuvotteluissa hyväksytty kirjaus)
Kuntaveron korotuksen vaikutuksista eri tuloluokille, esimerkiksi 30 000 euroa vuodessa tienaavalle kuntalaiselle on arviolta 92 euroa vuodessa eli vajaa 8 euroa kuukaudessa (muita tuloluokkien esimerkkejä löytyy kunnan uutisesta, alla linkki).
Valtuusto lisäsi myös Klaukkalan Kissankellon uima-allasavustusta (Onnenkimpale ry) velvoitesopimuksen mukaisesti (äänestys 36/15).
Osallistuvan budjetoinnin valtuustoaloitteen vastaus palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi, ja lisäksi hyväksyttiin kirjaus osallistuvan budjetoinnin kehittämisessä huomioon otettavaksi.
Valtuuston asialistalla oli myös useita vastauksia valtuustoaloitteisiin, osavuosikatsaus ja määrärahamuutokset tälle talousarviovuodelle sekä asemakaavan hyväksyminen ns. vanhan sähkölaitoksen alueelle Punamullantiellä.
Talousarvion yhteydessä valtuusto päättää määrärahoista, sekä tavoitteista ja mittareista , jotka puuttuivat nyt kokonaan, vaikka Kuntalain mukaan valtuusto ohjaa kunnan toimintaa määrärahoilla ja tavoitteilla. Teknisenä korjauksena yksimielisesti lisättiin merkintä, että valtuustolle tuodaan kuntastrategian toimeenpano-ohjelma viimeistään osavuosikatsauksen yhteydessä – mieluusti jo paljon aiemmin. – Lue tästä lisää Sirkka Rousun puh.vuorosta.
Hän kantoi huolta myös ympäristotoimialamme resursseista: ”Kunnan elinvoima syntyy asukkaiden palveluista ja hyvästä ympäristöstä, siitä työstä, jota tehdään ympäristötoimialalla. Sen tehtävät ovat paitsi elinvoimamme kannalta merkittäviä, ovat ne myös lakisääteisiä. Ja tehtäviä on paljon – kannankin huolta ymp.toimialan määrärahoista ja henkilöstön jaksamisesta. Myös yksityisen varhaiskasvatuksen osuuden kasvun (jo noin 40 % varhaiskasvatuksesta on yksityistä) vaikutuksista tulisi saada valtuustolle selvitys.”
Yksi valtuustoaloite myös jätettiin: Ikäihmisten ns. olohuonetoiminnan jatkuvuudesta. Aloitteen allekirjoitti enemmistö valtuutetuista.
Lue lisää Harri Lepolahden pitämästä talousarvion ryhmäpuheenvuorosta.
Tästä kunnan uutiseen valtuuston kokouksen päätöksistä.
Tässä linkki kokouksen asialistaan ja sen liitteisiin.
