1.Kerro itsestäsi ja kotipaikastasi Nurmijärvellä?
Olen Karola Baran, kolmen jo aikuisen tytön äiti sekä 3-vuotiaan Tyynin isoäiti, ammattiliiton toiminnanjohtaja ja ikuinen hevosharrastaja. Työelämän vastapainona arvostan kotona luonnon keskellä olemista. Siksi viisi vuotta sitten muutimme mieheni kanssa Helsingistä haja-asutusalueelle Nurmijärven Luhtajoelle. Aviomieheni on teatteriohjaaja ja näytelmäkirjailija. Asumme pientilalla Luhtajoella ympäristössä, jossa on loputtomasti remonttia tehtäväksi, kauneutta ja rauhaa.
2. Mikä on koulutustaustasi, ja mitä teet työksesi?
Koulutukseltani olen lakimies ja kasvatustieteilijä. Työskentelen Suomen suurimman luovien ja kulttuurialojen ammattiliiton toiminnanjohtajana. Työpaikkani on eräänlainen suomalaisen työelämän pienoiskuva ja monet ilmiöt, jotka ovat muualle tulossa, tapahtuvat jo meidän jäsenille. Työssäni rakennan hyvää työelämää kaikille riippumatta siitä, työskenteleekö kokopäiväisesti vakinaisessa työsuhteessa, freelancerina vai yrittäjänä. Olen mm. SAK:n hallituksen jäsen. Työssäni korostuu ongelmien ratkaisun taito, kyky neuvotella ja vaikuttamistyö.
3. Miten vietät vapaa-aikaasi?
Vietän paljon aikaa perheen kanssa. Useimmiten kokkaillaan ja syödään yhdessä. Ulkoilen myös paljon. Käyn kävelyillä ja lenkkeilen. Meillä on pari harrastesuomenhevosta ja koira. Kesällä tehdään retkiä kimppakansanveneellä ja mökkeillään, mikäli kotoa malttaa lähteä. Olen kulttuurin suurkuluttaja. Katson paljon elokuvia, käyn teatterissa, kuuntelen musiikkia ja luen.
4. Millainen tausta sinulla on politiikan parissa ja SDP:ssä?
Koen itseni tosi epäpoliittiseksi. Opiskeluaikana toimin demareiden ryhmässä oppilaskunnan edustajistossa, mutta sitten olin vuosia aika passiivinen. Viime aikoina olen miettinyt, että demokratiassa asioista päätetään yhdessä ja että siinä systeemissä tärkeää on, että ihmiset asettuvat ehdolle ja toisaalta että äänestetään. Ajattelen kunnallispoliitikon tehtävän siten, että pitää olla valmis perehtymään käsiteltävänä oleviin asioihin ja päätöksenteossa pyrkiä mahdollisimman viisaisiin ja kunnan kansalaisten kannalta oikeudenmukaisiin ja reiluihin ratkaisuihin. Olen yleensä heikoimman puolella.
5. Miten näet ja koet nykyisen asuinpaikkasi/ asuinkuntasi?
Olen asunut Nurmijärvellä viisi vuotta. Minua viehättää täällä erityisesti upeat kumpuilevat maisemat ja lukuisat purot ja järvet. Täällä on paljon täysin pilaamattomia ulkoilupaikkoja.
6.Mitä kunnallisia kehitysasioita pidät erityisen tärkeänä, mitä asioita haluaisit itse kunnassamme edistää / kehittää, mitkä ovat tavoitteesi kunnallispolitiikassa?
Minulla ei ole suuria missioita tai lupauksia. Arvostan kodikasta, luonnonläheistä kuntaa, jossa asukkaista pidetään huolta. Pidän tärkeänä, että kaikki kunnan asukkaat, elämänvaiheesta riippumatta, saavat tarvitsemansa palvelut ja kunta luo edellytykset sujuvaan arkeen. Pidän siitä, että Nurmijärvellä on monta keskusta, vaikka tiedostan, että siitä samalla aiheutuu ristiriitoja. Itse käytän enemmän Nurmijärven keskustan palveluita. Niitä voisi vähän monipuolistaa. Klaukkalassa hoidetaan isommat jutut, se on vähän kuin pienessä kaupungissa kävisi.
Haja-asutusalueella asuvana ajelen paljon autolla. Siitä kannan usein huonoa omaatuntoa ja mietin, miten omaa elämäänsä voi järjestää kestävämmäksi maapallon kannalta. Toimivat julkiset liikenneyhteydet ja kattava pyöräilyverkosto parantaa tässä kansalaisen mahdollisuuksia toimia paremmin. Siinä Nurmijärvi voisi olla vahvempi suunnannäyttäjä. Uskon, että tulevina vuosina tämä asia korostuu monen potentiaalisen kuntalaisen päätöksenteossa. Mutta kuntatyössä on paljon, paljon muutakin päätettävää. Tämä vain esimerkkinä asiasta, joka omalla kohdalla helposti mieleen juolahtaa.
Tulevaisuuden kunnassa kulttuuripalveluilla on kasvava merkitys hyvinvoinnin edistäjänä. Kulttuuripalvelut parantavat ihmisten elämänlaatua, rakentavat yhteisöllisyyttä ja edistävät myönteistä sosiaalista ilmapiiriä. Samalla se rakentaa laajempaa yhteenkuuluvuutta ja paikallista identiteettiä. Kulttuurin osaajana haluan olla tuomassa tätä ymmärrystä Nurmijärven politiikkaan ja olla kehittämässä rakenteita, jotka tuovat kuntalaisten elämään uutta luovaa toimintaa.