Keusoten palveluverkkoa uudistetaan: Nurmijärven sote-palvelupisteissä muutoksia lähivuosina
Sirkka Rousu, Harri Lepolahti ja Maria Luoma, SDP:n aluevaltuustoryhmästä
Keusoten aluehallitus päätti 20.10.2026 esityksestä aluevaltuuston 29.10.2026 kokoukselle. Suurimmat palvelupisteiden muutokset koskevat Nurmijärven, ja täällä erityisesti Klaukkalan, sekä Pornaisten asukkaita.
Aluevaltuuston päätöksen jälkeen valtio ratkaisee myönnetäänkö Keusoten hakemaa lisäaikaa vuoden 2029 loppuun asti alijäämien kattamiseen. Hyvinvointialueiden kahtena ensimmäisenä vuotena kaikki hyvinvointialueet Helsinkiä lukuunottamatta tekivät valtavan suuret alijäämät. Toiminta käynnistyi täysin alirahoitettuna.
Valtion suositusten pohjalta Keusoten palveluverkkoa edelleen tiivistetään ja tehostetaan. Jatkossa suppeamman palvelun sote-yksikköjä ei ole, vaan laajemman palvelujen sote-keskusten lisäksi alueella on erilaisia palvelupisteitä ja liikkuvia palveluja. Toki erilaisia hoivayksiköitä, lastenkoteja ja vastaavia alueella on näiden lisäksi.
Valtuustolle esitetään, että sote-tilojen määrää ja käyttöä tehostetaan jopa 25 %. Palvelut keskitetään viiteen alueen sote-keskukseen: Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula ja Mäntsälä. Tilamuutosten toimeenpano toteutuu osin vasta vuoden 2029 jälkeisenä aikana, ja moni ehdotus edellyttää valtiolta erillistä lainanottovaltuutta joko nykyisten tilavuokrasopimusten jatkamiseen yli 12 kk pidemmäksi, kiinteistöjen isoihin muutoskustannuksiin tai uudisrakentamiseen.
Asukkaiden kannalta suurimmat tilamuutokset koskevat Nurmijärven, siellä Klaukkalan, ja asukkaita Pornaisissa – näissä sote-yksiköt ehdotetaan lopetettavaksi.
Palveluverkkoa koskien aluehallituksessa hyväksyttiin (8/5 äänin) ainoastaan Sirkka Rousun tekstilisäys:
”Hyvinvointialueella määritellään koko aluetta koskevat yhtenäiset periaatteet lähipalvelujen sisällölle, järjestämiselle ja saavutettavuudelle eri väestöryhmien erilaisten lähipalvelutarpeiden sekä toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten näkökulmasta. Kun sote-palvelupisteitä lakkautetaan, samalla esitetään, mitä lähipalveluja alueella jatkossa on sekä miten ratkaisu toteuttaa yhteisiä palvelujen saavutettavuutta koskevia periaatteita.”
Lähipalveluilla tarkoitetaan asukkaille arjessa helposti saavutettavia palveluita, jotka sijoittuvat lähelle heidän asuin- tai toimintaympäristöään. Palvelut voivat olla fyysisiä toimipisteitä, liikkuvia palveluita tai digitaalisia palveluita” (Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman palveluverkkosuunnitelma 15.10.2026, s.6).
Nurmijärvellä on nykyisin (vielä) kolme ns.sote-palveluyksikköä Rajamäellä, Kirkonkylällä ja Klaukkalassa. Palvelujen kirjo ja laajuus niissä vaihtelee. Lisäksi lapsiperheiden palveluja sekä eri-ikäisten sosiaalipalveluja on muutamissa palvelupisteissä. Suun terveydenhuollon palvelupisteet ovat toistaiseksi kussakin taajamassa saatavilla. — HUOM! päätettyjen muutosten toteuttamiseen menee 3-5 vuotta eli kaikki asiat eivät ole heti muuttumassa.
Rajamäen sote-palveluyksiköstä on jo aiemmin päätetty luopua (2.10.2025 aluevaltuusto) ja tiloista muutetaan pois silloin, kun näille palveluille voidaan osoittaa muut tilat; hoitaja-lääkäri omatiimi, neuvola, suun terveydenhuolto. Hallinto-oikeus hylkäsi Rajamäen asukasyhdistyksen valituksen.
Kirkonkylällä Virastotalon lapsiperhe- ja sosiaalipalvelujen tilat on jo irtisanottu ja sieltä siirrytään viimeistään tammikuussa 2027 muualle – minne, sitä ei vielä ole tiedotettu. Kirkonkylän terveysaseman (sote-keskukseksi nimetty) nykyiset peruspalvelut säilyvät. Jo ensi vuonna Kirkonkylän terveysaseman vuodeosasto muuttuu vanhuspalvelujen Kotiutus- ja arviointiyksiköksi. Neuvola on toistaiseksi siellä missä ennenkin. Koko kunnan alueen suun terveydenhuollon keskittämiseen pyritään eri ratkaisuvaihtoehdoin lähivuosina.
Nurmijärven eri sote-palvelut keskitetään tulevaisuudessa yhteen sote-keskukseen. Tarkoitus on saada valtiolta lupa tehdä 12 kk pidempi määräaikainen vuokrasopimus Kirkonkylän terveysasemalle, kunnes keskitetty Nurmijärven sote-keskus on toiminnassa. Tätä koskeva hankeselvitys käynnistyisi 2027. Sen tavoitteena on osoittaa paikka ja toteutus Nurmijärven alueen pysyvälle sote-keskukselle. Valtiolta tarvitaan lainanottovaltuuspäätös uudisrakennukselle, mikäli se olisi toiminnan ja kustannusten kannalta tehokkain ratkaisu nykyisten tilojen kehittämisen sijasta. Digipalveluja ja liikkuvia palveluja aiotaan lisätä nykyisestä. Uuden sote-keskuksen käyttöönotto sijoittuisi 2030-luvulle.
Klaukkalan nykyisissä sote-yksikön tiloissa oli kesäkuussa hissikuilun tulipalo. Tulipalon jälkeisten kunnostustoimien tultua hyväksytyksi Keusoten ja kunnan sopimuksen mukaan, vielä ei ole tiedossa mitä palveluja ja milloin Klaukkalan nykyisiin sote-tiloihin olisi palaamassa. Klaukkalan tiloissa oltaisiin niin kauan kunnes palveluille pystytään osoittamaan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset muut tilat.
Terveydenhuoltolain mukaan jokainen voi valita käyttämänsä terveysaseman miltä tahansa hyvinvointialueelta – sosiaalihuollon palveluissa ei tätä valintamahdollisuutta ole.
Hakeutuvatko nurmijärveläiset jatkossa enemmän Kivistön terveysasemalle, tai muihin Vantaa-Keravan, Länsi-Uudenmaan tai Helsingin terveysasemille? Monesti tämä on työssäkäynnin kannalta tarkoituksenmukaista. Mutta miten autoton ikääntynyt tai lapsiperhe?
Nurmijärven kunnan lausunnossa esitettiin, että kunnassa säilyisi sote-palveluyksiköt sekä Klaukkalassa että Kirkonkylällä. Tämä on meidänkin näkemys. Lähipalvelut on turvattava.
Vaikeutuuko lapsiperhe- ja muiden sosiaalipalvelujen saavutettavuus pienten palvelupisteiden lakkautumisessa, vai pystytäänkö liikkuvilla palveluilla tämä turvaamaan? Asukkaiden liikkumista Keusoten alueen eri palvelupisteisiin heikentää julkisen liikenteen puutteet.
Aluevaltuuston vastuulla on huolehtia palvelujen järjestämisestä alueen asukkaiden tarpeiden kannalta yhdenvertaisesti. Palveluverkon kehittämistä tukemaan olisi mielestämme tarpeen nimetä esimerkiksi palveluverkko-ryhmä, jossa viranhaltijoiden lisäksi olisi mukana alueen luottamushenkilöitä. Tätä ei voi jättää vain viranhaltijoille.
Monipuolisia vaikutusarviointeja eri palveluiden näkökulmasta ei sisälly nyt tehtyyn esitykseen, vaikka valtionvarainministeriö tätä arvioissaan odottaa. Muutosten vaikutukset voivat osoittautua myöhemmin kalliiksi. Pari lisävuotta esimerkiksi vuoteen 2031 asti mahdollistaisi kestävämpien ratkaisujen tekemisen. Tosin se tarkoittaisi, että joutuisimme valtion arviointimenettelyyn. Siihen ei Keusote toivo päätyvänsä.
(artikkelikuva: Keusoten palveluverkko 2025 visio)
Nurmijärveltä 22.10.2026
(artikkeli on julkaistu Nurmijärven uutiset (Aamuposti) verkkomediassa 26.10.2026 ja printtilehdessä 28.10.2026. Laajempi artikkeli omassa Valtuutettu Nurmijärveltä blogissamme – alla linkki)
Sirkka Rousu, aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen (sd)
Harri Lepolahti, aluevaltuutetttu ja tarkastuslautakunnan puh.johtaja (sd)
Maria Luoma, aluevaltuutettu (sd)
—————–
Lähteet
Aluehallitus, kokous 20.10.2026 | Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Aihetta on tarkasteltu laajemmin Valtuutettu Nurmijärveltä blogissamme Sote-palvelujen lähivuodet Keusotessa ja Nurmijärvellä – myös lähipalvelut turvattava | Valtuutettu Nurmijärveltä