Valtuusto hyväksyi 30.9.2026 Nurmijärven kunnan hyvinvointisuunnitelmat 2026–2030. Valtuusto käsitteli myös osavuosikatsausta 1.1.–30.6.2026, NUUKA-ohjelman toteutumista ja strategian toteutussuunnitelmaa sekä vastaukset tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen vuodelta 2025. Myös muutamaan valtuustoaloitteeseen saatiin vastaus.
Eero Santalan valtuustoaloite ”Matalankynnyksen ulkoilmalava elävöittämään Nurmijärven taajamia”
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muu kuulijat
Haluan aluksi kiittää viranhaltijoita hyvästä ja huolellisesta vastauksesta sekä siitä, että asia valmisteltiin ripeästi. Kiitän myös kaikkia aloitteen allekirjoittaneita valtuutettuja. Aloite keräsi aikanaan tuekseen laajan joukon valtuutettuja eri valtuustoryhmistä.
Arvostan myös suuresti sitä, että minuun aloitteen tekijänä oltiin yhteydessä valmistelun aikana. Kävimme asiasta hyvän ja rakentavan keskustelun, ja yhdessä päädyimme siihen, ettei varsinaista ulkoilmalavaa ole tässä kunnan taloudellisessa tilanteessa tarkoituksenmukaista investointina lähteä edistämään.
Vaikka aloite koski ulkoilmalavaa, aloitteessa ei oikeastaan koskaan ollut kyse pelkästä lavasta. – Kyse oli ennen kaikkea siitä, miten saisimme Nurmijärven taajamiin lisää elämää, tapahtumia ja yhteisöllisyyttä.
Puhumme täällä paljon elinvoimasta. Usein sillä tarkoitetaan yrityksiä, työpaikkoja ja palveluita, ja ne ovatkin tärkeitä.
– Mutta elinvoimaa on myös se, että ihmiset viihtyvät omassa taajamassaan, kohtaavat toisiaan ja kokevat, että siellä tapahtuu jotakin.
Kulttuurilla on suuri merkitys. Se tuo ihmisiä yhteen, luo yhteisiä kokemuksia ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Pidän erittäin hyvänä sitä, että kulttuuripalvelut selvittävät paikallisten toimijoiden kiinnostusta ja tarpeita. Se pitää tämän asian liikkeessä myös jatkossa.
Aloitteessa pyydettiin selvitystä, ja sellaisen myös saimme. Voin aloitteen tekijänä sanoa olevani vastaukseen tyytyväinen.
Mutta hyvä ajatus ei lakkaa olemasta hyvä vain siksi, että sen toteuttamisen aika ei ole juuri nyt. – Kun Nurmijärven taajamia ja kyliä tulevaisuudessa kehitetään, toivon, että muistamme myös kulttuurin, yhteisöllisyyden ja ihmisten kohtaamisten merkityksen.
Eikä vähiten siksi, että se tukisi ja toteuttaisi suoraan tänään hyväksyttyä hyvinvoinnin “pelikirjaa” (=kunnan hyvinvointisuunnitelmat). Aloite voidaan sulkea, mutta jatketaan sen avaamaa keskustelua. Kiitos.
Eero Santala, kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen, Nurmijärven sod.dem.kunnallisjärjestön puh.johtaja
*** Artikkelin valokuva: Naapurikuntamme Vihdin Nummela on saamassa pysyvän esiintymislavan torilleen aiemman puukehikon sijaan, joka tässä kuvassa (lähde: Vihdin sanomat).
Hyvinvointisuunnitelmat
Hyvinvointisuunnitelmilla ohjataan, johdetaan ja kehitetään kunnassa ja yhteistyössä tehtävää hyvinvointia edistävää työtä. Hyvinvointisuunnitelma määrittelee tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä sekä mahdollisten hyvinvointihaasteiden ennaltaehkäisemiseksi. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma ovat osa kunnan strategista johtamista. Ne ovat työvälineitä, joilla voi suunnitella, seurata, arvioida ja raportoida kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. – Sirkka Rousu kommentoi toimenpiteiden seurantatiedon laatua – Olisi tärkea pystyä tuottamaan tietoa toiminnalla syntyneistä vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen, ei vain esimerkiksi sitä, toteutuiko toimenpiteeksi valittu kampanja vai ei.
Osavuosikatsaus ja vuoden 2025 arviointikertomukseen saadut toimielinten vastaukset
Kesäkuun lopun tilanteessa kunnan käyttötalous on toteutunut pääosin talousarvion mukaisesti. Tilinpäätösennuste on kuitenkin heikentynyt talousarvioon nähden erityisesti henkilöstökulujen, palvelujen ostojen ja työttömyyteen liittyvien menojen kasvun vuoksi. Tilikauden tuloksen ennakoidaan olevan noin 5,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Useamman investointihankkeen toteutus on siirtymässä seuraaville vuosille. – Harri Lepolahti käytti puheenvuoron arviointikertomukseen saaduista vastauksista, ja muistutti laskevasta oppilasmäärien kehityksestä monessa kyläkoulussa, mikä tulee ottaa palveluverkon kouluratkaisussa ja koulujen rakennusinvestoinneissa huomioon.
Valtuustoaloitteessa taloustaitojen opettamisesta yläkouluissa hyväksyttiin yksimielisesti ponsi: ”Valtuusto pitää tärkeänä, että vastauksessa kuvattua talousosaamisen vahvistamista toteutetaan aktiivisesti ja että henkilökohtaisen talouden opetuksen vahvistaminen huomioidaan yläkoulujen tulevien lukuvuosien valinnaisainetarjontaa suunniteltaessa.” – Nuorisovaltuuston puheenvuorossa tuotiin esille mm. säästämisen taidot. Tähän Sirkka Rousu kommentoi kevennyksenä: toivoisin, että ymmärettäisiin säästämisen verbissä sen oikea merkitys, esimerkiksi säästää rahaa myöhempää hankintaa varten, ja jossa säästö voi tuottaa jopa korkotuloa. Politiikassa käytävässä talouskeskustelussa puhutaan ”säästämisestä”, vaikka kyseessä on kustannusten leikkaus.
Lue kunnan uutinen valtuuston kokouksen päätöksistä